On sanomattakin selvää, että yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut IT-alalle uusia tuulia. Tälläkin hetkellä yksistään IT-alan yritykset työllistävät Suomessa yli sata tuhatta työntekijää, eikä tässä luvussa ole edes otettu huomioon muita toimialoja, joilla IT-alan asiantuntijoita työskentelee. Voidaan siis varsin turvallisin mielin sanoa, että tulevaisuuden näkymät IT-alalla ovat varsin positiiviset.

Töitä on tarjolla

Esimerkiksi vuonna 2018 IT-alalla työskentelevien ihmisten määrä kasvoi kuudella prosentilla. Työmarkkinat ovat pullollaan alan töitä ja erityisesti uusia ohjelmistokehittäjiä haetaan koko ajan. IT-ala on myös yksi harvoista aloista, joka on maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen.

Yhtenä suurimpana kasvun esteenä toiminut tekijä on ollutkin se, että uusia osaavia työntekijöitä ei yksinkertaisesti työmarkkinoilta löydy. Jo alalla työskentelevät ihmiset ovat täysin työllistettyjä ja uusia työpaikkoja avautuu koko ajan, mutta henkilökuntaa näiden paikkojen täyttämiseen ei näytä löytyvän.

Toimialasta riippumatta IT-ratkaisut ovat tärkeä osa yrityksen menestymistä, mutta osaajapulan kustannukset ovat koituneet kansantalouden kannalta erittäin kalliiksi. Itse asiassa on arvioitu, että vakava osaajapula maksaa Suomen taloudelle jopa 3–4 miljardia euroa joka ikinen vuosi.

Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan?

Vaikka Suomessa IT-alalle kouluttautuu vuosittain tuhansia ihmisiä, kouluttautuminen ei yksistään riitä täyttämään kaikkia avoimia työpaikkoja. Ja vaikka töitä löytyisi ja palkkakin on työvoimapulasta johtuen noussut huimasti, alan koulutusta tarjoavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikoissa ei ole havaittu kovinkaan suurta kasvua. Samalla on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka teknologia on ottanut valtavia harppauksia viimeisten vuosien aikana, oppilaitosten opetussuunnitelmat eivät ole ehtineet mukaan tähän muutokseen.

Tilastojen mukaan pelkästään Euroopan alueelta löytyy tänä päivänä lähes kuusi miljoonaa ohjelmistokehittäjää. Vaikka luku ei äkkiseltään kuulosta kovin suurelta, se kasvaa vuosittain lähes 200 000 uudella osaajalla. Näiden osaajien painopiste jakautuu kuitenkin Euroopassa hyvin epätasaisesti, sillä siinä missä suurimmat markkinat painottuvat Ranskaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan, Euroopan reuna-alueet Suomi mukaan lukien, jäävät unohduksiin.

IT-alan osaajapulan täyttämiseksi näyttäisi siis siltä, että kansainvälisen rekrytoinnin tärkeys tulee kasvamaan. Uusia osaajia tarvitaan myös ulkomaita myöten, mutta samalla on tärkeää, että kotimaiset oppilaitokset keskittäisivät yhä enemmän resurssejaan IT-alan osaamisen kasvattamiseen. Töitä kun alalla tulevaisuudessa tulee olemaan.